Martan hoitopäiväkirja

[Pappilan Ponitalli vOy]

★★★

Pointsit hoitajien huoneen siivouksesta! Siitä ei kyllä pitäisi joutua erikseen muistuttamaankaan, miettikää nyt vaikka Tuusannuuskaa ja Mörköä, jotka siellä kaiken paskan seassa joutuvat asumaan. No, nyt se huone onneksi tuoksuu Tolulle ja kiiltää melkein kuin uututtaan, joten toistaiseksi kaikki hyvin.

Kantautuiko korviini pienen pieni juoru talliromanssista? ;-) Kunhan se ei vain häiritse hevosten hoitamista, niin ei hetkauta minua - antaa palaa vain.

Inga, hevosope

Ps. Raija pisti meille opettajille viestiä, että jos nähdään Martan ja Rollen Ninaa niin kerrotaan sille Raijan saaneen Ninan sähköpostin, mutta hän ei ole vielä ehtinyt siihen vastaamaan. Kaikki kuitenkin ok siltä suunnalta, mitä lienee sähköpostissa sitten lukenutkaan?

[Nina]

• 28.02.2015 Lauantai

..sama tarina löytyy Rollen päiväkirjasta..

Leijuin pilvissä matkalla tallille ja tietenkin heti ekana törmäsiin Jakeen vähän ennen kuin olin perillä. Moikkasin jätkää ja enköhän tietenkin menny taas ihan punaiseksi, mutta onneksi voisin pistää sen kirpeän ulkoilman piikkiin. Jätkä oli selvästi pistäny hurmaamisvaihteen päälle ja valitettavasti alkoi tuottaa tulosta. Perhana. Kävimme katsomassa tuntilistat ja päästin suusta vaimeita ärräpäitä ku hokasin Martan menevän kolmelle ekalle tunnille. Ei siinä muuten mitään mutta eka olisi alkeiskurssi. Jake sanoi ettei Kossu menisi vielä tunneille joten se päätti sitten tulla viihdyttään mua ja Marttaa, jos sitä nyt pystyis ees viihdyttään kun se sattui oleen ikuinen kiukkupussi. Mamma ei näyttänyt vieläkään oikein tykätä Jakesta ku yritti taas näykätä sitä ennenkuin ehdin napata sen kiinni. Toruin ponia topakasti ja sidoin kiinni ennenkuin se ehtisi alkaa kiukutella minullekin. Yritin epätoivoisesti keskittyä ponin hoitamiseen muttei siitä tullu mitään joten oli pakko pyytää Jakea painumaan johonki muualle. Jätkä vaan virnisteli tietävästi ja katosi paikalta. Tämän päivän aloittelijat olisivat kuulemma vielä ihan alussa joten me taluttajatki päästäis helpommalla vaikka siltikin Anjan ja Mistyn karsinoista kuului pientä mutinaa, jopa Roxinkin kun vähän tarkemmin kuunteli. Ei näyttänyt olevan kenenkään mieleen nää alkeistunnit ja taluttaminen. Harjasin mamman huolellisesti ennenkuin nakkasin sille varusteet niskaan. Vaahtosammuttimilla oli menossa teoriaosuus joten kun käsky kävi niin menimme odottelemaan niitä maneesiin.

Pian uudet tuntilaiset saapuivat maneesiin ja luokseni asteli nuori tyttö joka näytti erittäin topakalta. Avustin tytön Martan selkään neuvoen samalla ja pian pääsimmekin kaikki liikkeelle. Tunti oli onneksi taluttajille todella helppo kun ratsastajat tutustuivat vain käyntiin ja raviin sekä miten hevonen liikkuu ja pysähtyy. Ilmeisesti meillä hoitajilla oli vähän rapakunto sillä kun saimme luovutettua hoitoponimme seuraaville tuntilaisille niin koko poppoo suuntasi hoitajienhuoneeseen. Siellähän se pirun Jake istui kahvikuppi nokan edessä mut ei voi mitään. Kävin ostamassa Ellidalle, Jassulle ja Joonalle pullot, sekä tietenkin itselleni ennenkuin lysähdin sohvalle istumaan. Heitin jokaiselle oman pullon jonka jälkeen keskityin hörppimään omastani. En uskaltanutkaan vilkaista Jakeen joten oli pakko alkaa näpräilemään puhelinta. Eihän sekään oikein onnistunut sillä pian Jake istahti viereeni ja kaappasi minut kainaloonsa. Huoneen täytti muiden hoitajien hihittelyt ja virnistelyt. En ihan tätä osannut odottaa, perhana. Katosin nopeasti paikalta nolona kun olin saanut limun juotua ja päätin keskittyä puhdistamaan Martan kupit ja suolakiven aikani kuluksi. Löysin oikeat puhdistusvälineet kun olin käynyt kyselemässä henkilökunnalta mitä tällä kertaa uskaltaisi käyttää. Jynssäsin kuppeja puhtaaksi kuolasta ja muusta moskasta uskomattoman kiukun vallassa enkä luovuttanut ennenkuin ne kiilsivät puhtauttaan. Vielä suolakivi hoitaa ennenkuin vein kamat puhdistettuina takaisin paikalleen.

En voisi vältellä toistaiseksi muita kauempaa sillä olisi aika harjoitella Kaislan nauvojen mukaan hevosten harjan ja hännän letitystä. Panu oli otettu lainahevoseksi harjan letitystä varten ja kun Kaisla oli saanut näytettyä esimerkkiä niin pääsimme kaikki kokeilemaan parin letin verran ruunan harjaan. Minulta tämä onnistui aina hyvin sillä en tehnyt tätä ihan esimmäistä kertaa. Odottelin kärsivällisesti muiden harjoittelun ajan jonka jälkeen meille näytettiin vielä hännän letityksen. Tämän jälkeen pääsimme jokainen harjoittelemaan hännän letitystä omien hoidokkiemme kanssa joten painelin Rollen karsinaan piiloon ja kokeilemaan omaa osaamistani. Muutaman kerran sain aloittaa homman alusta kun aloitus meni heti pieleen, mutta sen jälkeen se sujui jo vähän paremmin.

Päätin letityksen jälkeen harjailla Rollen valmiiksi ennenkuin hoitaisin Martan pois tunneilta sillä siinä välissä ei olisi kuin puolisen tuntia vain aikaa. Iso ruuna hörähti minulle tervehdykseksi ja kapsahdin sen kaulaan. Hengitin vähän aikaa ihanaa hevosen tuoksua ennenkuin rauhoituin ja aloitin hommat. Taas possu oli nukkunut jätöksiensä päällä ja sain harjailla sitä monta tovia ennenkuin keltaiset läikät oli poissa. Havahduin työntouhusta kun käytävällä alkoi kuulua kavioiden kopinaa. Kolmannen tunnin hevosia tuotiin talliin. Jätin Rollen karsinaansa hetkeksi kun astelin kiukkumamman karsinalle. Välttelin loppupäivän muita hoitajia kun olin vähän nolona joten keskityin täysillä työntekoon. Otin Martalta varusteet pois ja harjasin sen ennenkuin painelin takaisin Rollen karsinalle. Sillä menevä nainen kertoi varustavansa ison hevosen itse joten mä pääsin laitteleen rauhassa Martan kamppeita pois. Kannoin satulan ja suitset varustehuoneeseen ja puhdistin ne huolellisesti ennen niputtamista ja paikoilleen laittamista. Rolle oli ollut jo tovin tunnilla joten hain samat vermeet kuin aikaisemmin ja jynssäsin senkin kupit ja suolakivan puhtaiksi. Siinä hommassa pääsikin muutama vaimea ärräpää kun lika ei meinannut millään irrota vaikka kuinka yritin. Jos lika luulee olevansa sinnikäs niin sepä ei tiedä millanen mä osaan olla. Vihdoin ja viimein sain ne puhtaiksi ja huokaisin helpotuksesta.

Välttelin hoitajienhuonetta kuin ruttoa joten päätin tehdä Martalle kunnon puunauksen ennenkuin Rolle tulisi tunneilta. Tamma ei ollut siitä kovin innoissaan, mutta en halunnut jättää sitä loppupäiväksi seisomaan karsinaan ilman kunnon harjausta tuntien jäljiltä. Kiukkuinen tamma napsi ilmaa joten jätin sen suosiolla rauhaan saadessani kaiken päätökseen. Pian Rolle talutettiinkin talliin ja ratsastaja jätti sen mielellään hoitooni. Otin ruunalta varusteet pois ja harjailin sitä rauhallisin vedoin sillä eihän minulla ollut ihan hirveää kiirettä mihinkään. Ollessani valmis taputtelin ja suukotin Rollea valmiiksi ennenkuin lähdin viemään kamat paikoilleen. Pyyhkäisin vielä varusteita kostealla sienellä ennen kuin asettelin paikoilleen.


// ps. miten se premium hoitajamerkki? //

[Pappilan Ponitalli vOy]

Vastailen Rollen päivikseen. Mikäli 20 tähteä on saatu kasaan, niin voit hyvillä mielin lisätä premiumhoitajamerkin esittelyysi :-)

Raija

[Nina]

• 01.03.2015 Sunnuntai

.. sama tarina löytyy Rollen päiväkirjasta ..

Nukuin yön todella huonosti sillä jännitin tämän päivän kisoja jotka olisivat ensimmäiset Pappilassa ratsastaessani. Olin ajoissa hereillä joten join rauhassa aamukahvit ja söin kevyen aamupalan ennen tallille lähtöä. Paikalla oli muitakin hoitajia jotka olivat saapuneet ennen minua ja pyörittelin heille silmiäni kun kaikilla näytti olevan tosi paha darra. Painelin todella nopeasti muiden seurasta Rollen karsinalle sillä ratsastaisin jo ensimmäisessä luokassa. Harjasin sen huolellisesti ja laitoin aikani kuluksi myös sievän ranskanletin häntään. Kun Rolle alkoi olla kisakunnossa niin painelin satulahuoneeseen pyyhkäisemään vielä kertaalleen hevosen varusteet ja tarkistin että kaikki oli muutenkin kunnossa. Varustin aina niin kiltin ruunan tottunein ottein ja lähdin taluttamaan sen verkkaan.

Sain Rollen todella hyvin kuulolle heti alussa ja ruuna askelsi oikein kauniisti. Pikkuhiljaa omakin jännitys alkoi helpottamaan kun kaikki sujui suunnitellusti, mutta kun meidät kuulutettiin radalle niin tuntui että maha pyörähtäisi taas ympäri. Siitä huolimatta ohjasin hevosen radalle ja itse asiassa suoritus meni paremmin kuin osasin odottaa. Suoritin tämän radan merkkisuorituksena ja hyvä etten hihkaissut kun läpäisin sen, vieläpä aika helpostikin. Kävelytin Rollea selästä käsin kun odottelin seuraavan luokan alkamista. Menisin toisena joten en ehtinyt katsoa sen kummemmin Jassun ja Primiksen suoritusta, mutta pettyneeltä tyttö vaikutti ratsastaessaan ulos radalta. Vihdoin tuli meidän vuoro ja Rolle puhkui intoa. Olin yhtä hymyä kun pääsimme radalta ulos ja halasin onnellisena rakasta hoitohevostani. Kävelin verkkaa ympäri samalla kun katsoin Joonan ja Ellidan suoritukset. Joonalla meni Kossun kans aika hyvin eikä Ellidankaan suorituksessa ollut moitittavaa. Tärkeintähän oli että kaikki tekivät parhaansa!

Kaiuttimista kuulutettiin luokan tulokset ja järkytyin kun me voitettiin Rollen kanssa! Enää ei voisi päivä parantua, ajattelin kun talutin hevosen karsinaan. Riisuin siltä varusteet pois ja harjasin sitä samalla lässyttäen onnessaan. Vein varusteet paikoilleen ja suuntasin tässä välissä käymään kotona ennenkuin täytyisi tulla hoitamaan molemmat hoidokkini tunneille.

Tulin takaisin tallille kolmen aikoihin ja tarkistin ensimmäisenä tuntilistat. Martta oli merkattu kahdelle ekalle tunnille ja Rolle tokalle ja kolmannelle. Helppo päivä siis tiedossa molemmille. Suuntasin kiukkumamman karsinalle ja taas minua tervehti takamus jossa sojotti häntäjouhia joka ilmansuuntaan. Noita en kyllä saisi asettumaan vaikka kuinka yrittäisin.. Noh, ei kai se auta kun alkaa puunaamaan ponia ekaa tuntia varten. Laitoin Martan kiinni ennenkuin aloin käymään sitä läpi kahdella harjalla ja tarkistin sen samalla haavojen ja muiden varalta. Mitään ei onneksi löytynyt joten sain varustaa sen ihan normaalisti ja ojensin sitten valmiin ponin ohjat ratsastajalle. Mamma oli todella kiukkuisella tuulella joten en ihmettele yhtään jos tytöllä tulisi olemaan sen kanssa ongelmia. Ihan niinkuin niitä ei olisi muutenkaan...

Lempeä jättiläinen tervehti minua hörähdyksellä kun menin sen karsinalle harjapakin kanssa. Se on ansainnut tämän aamuiden jälkeen extra huomiota joten päätin harjailla sen vielä kertaalleen läpi ja pyörittelin sen myös kumisualla josta Rolle näytti nauttivan eniten. Rapsuttelin sitä todella paljon ja lässyttelin minkä kerkesin ennenkuin oli aika laitella sille varusteet niskaan. Ilman mitään ongelmia sain laitettua sille suitset ja satulan, ilmeisesti sen ratsastaja olisi myöhässä. Arvaukseni osui oikeaan sillä nuorehko nainen asteli ruunan karsinalle puuskuttaen ja kiitollisena kun hevonen oli jo laitettu valmiiksi vaikkei häntä näkynyt missään. Nyt tässä olisi luppoaikaa tunnin verran mutta Joonan ja Jassun takia ei tarvinnut kauaa miettiä miten kuluttaisin sen ajan. Nämä kun päätti lukita minut ja Jaken rehuvarastoon enkä ollut asiasta yhtään innoissani. Parhaani mukaan olen yrittänyt vältellä poikaa mutta huonolla menestyksellä. Nytkin se vain hymyili valloittavasti enkä voinut olla menemättä punaiseksi. 45minuuttia me saatiin siellä kyykkiä ennenkuin vihainen Kaisla tuli päästämään meidät pois. Nainen lähti etsimään syyllisiä samaan aikaan kun minä painelin hakemaan Marttaa tunnilta.

Onneksi pääsen tänään helpolla eikä tarvi olla useampaa kertaa ihmissyöjäponin eväänä, tamma kun oli erittäin kiukkuisella tunnilla. Riisuin siltä reippaasti varusteet ja harjasin läpikotaisin ennenkuin jätin sen omaan rauhaan, sitä se kun näytti kaipaavan enemmän kuin mitään muuta. Menin seuraamaan hevosten tuntia kun odottelin että Rolle pääsisi sieltä. Otin väsähtäneen ruunan mielelläni vastaan ja talutin sen karsinaan rauhoittumaan. Riisuin varusteet ja harjasin sen ennenkuin halasin hevosta hyvästiksi. Kävin ennen lähtöäni toimistolla ilmoittamassa että Rolle oli normaalia väsyneempi tänään tuntien jälkeen vaikka meni vain kaksi kevyempää tuntia ja sieltä luvattiin seurata tilannetta.

[Kaisla]

★★★★

Onnittelut voitosta, mikä onkaan mukavampaa kuin voittaa omalla hoitohevosellaan! Ponitytöt juorusivat sen verran, että teillä taisi olla varsin tyylikäs suoritus. Itsehän en toisten tapaan ehtinyt näkemään yhtäkään suoritusta, koska erään Neiti Suhon orinpirulainen oli rikkonut sähkölankansa.

Rolle oli vielä iltaheinien aikaan aika reppana, kuumetta sillä ei ollut aamulla - eikä nyt illallakaan. Hikosiko ruuna paljon suorituksen aikana? Joskus ne kuivuvat hikoillessaan ja väsyvät. No, Rollelle on nyt lisätty suolaa ja rautaa rehujen joukkoon, toivottavasti lähtee tuosta virkoamaan! Ja seuraavan kerran - jota ei toivottavasti tule - kun Broileri kanoineen keksii jotakin yhtä hulvatonta, soita vaan mulle. Minulla ei ole harmillisesti silmiä selässä, enkä ehdi tarkastamaan jokaista tallin nurkkaa! Numero löytyy ilmoitustaululta (ja hoitajien huoneesta). Odotas vain kun saan ne käsiini... Tai pahemmassa tapauksessa, kun Noora saa Broilerin käsiinsä!

Kaisla

P.S. Älä Martasta välitä, nyt on ollut niin keväistä että kaikilla tammoilla tuntuu olevan pasmat aivan sekaisin!

[Nina]

• 02.03.2015 Maanantai

.. sama tarina löytyy Rollen päiväkirjasta ..

Minulla oli tänään vapaata koulusta joten saavuin tallille jo hyvissäajoin touhuamaan aikani kuluksi kun en jaksanut kotonakaan istua pyörittelemässä peukaloita. Tuntilistoja ei ollut vielä laitettu näkyville joten menin ensimmäisenä puhdistamaan Rollen ja Martan varusteet perusteellisesti. Nappasin mukaani muistivihkoni johon merkitsin aina missä reiässä mikäkin remmi oli kun irroitin suitsien osia toisistaan. Jynssäsin varusteet putipuhtaiksi ennenkuin kasasin ne. Liotin myös kuolaimia että saisin niistä pois kaikki pinttyneet liat jonka jälkeen niputin kamppeet ja laitoin paikoilleen. Lähdin etsimään Kaislaa ja löysinkin hänet kolistelemassa rehuvaraston puolella. Kyselin naiselta Rollesta ja kuulin ettei ruunalla ainakaan lämpöä ollut mutta saisi pitää tänään vapaapäivän. Martalla puolestaan oli vähän raskaampi päivä sillä edessä olisi osallistuminen ekalle tunnille ja kahdelle viimeiselle.

Hain harjapakin ja suuntasin harjaamaan kiukkuponia, joka ei kyllä ollut tänään niin kiukkuinen kuin eilen. Harjailin sitä kaikessa rauhassa ja selvitin hännän kaikista takuista joita se oli onnistunut sinne saamaan. Iso työ siinä oli mutta vihdoinkin poni näytti jopa siistiltä. Ensimmäisen tunnin ratsastaja tuli karsinalle kun olin jo varustamassa Marttaa ja tyttö hymyili minulle kiitollisena. Ilmeisesti oikein kukaan ei halunnut varustaa mammaa itse ellei olisi pakko. Luovutin ponin ohjat tytölle joka lähti taluttamaan ponin maneesiin. Kun olin saanut avustettua ratsastajan selkään niin suuntasin takaisin talliin jossa vuorossa olisi Martan kuppien puhdistus. Kävin varmistamassa Kaislalta että mitä vermeitä siinä uskaltaa käyttää ennenkuin aloitin homman. Tovihan siinä vierähti ennenkuin kupit oli siedettävässä kunnossa ja suolakiveäkin sai vähän putsailla. Martta vaikutti olevan aikamoinen possu.

Ensimmäinen tunti ei ollut vielä loppunut siihen mennessä kun sain homman päätökseen ja vietyä puhdistetut vermeet takaisin paikoilleen. Astelin Rollen karsinalle jossa hevonen puoliksi nukkui. Pieni hörähdys pääsi kun ruuna näki minut ja suloisesti se työnsi päänsä syliini. Että Rolle osasikin olla niin ihana. Rapsuttelin sitä kaikessa rauhassa ja lepertelin sille hiljaisella äänellä. Tarkistin ruunan jalat kaiken varalta ja ihan pientä lämpöä oli havaittavissa josta kävin raportoimassa Kaislalle ennenkuin lähdin hakemaan kiukkumammaa tunnilta.

Riisuin Martalta varusteet ja rapsuttelin sitä korvien takaa rauhallisin liikkein jotta saisin sen ehkä vähän rauhoittumaan eikä olisi niin kiukkuinen. Pikkuhiljaa tamman olemus alkoi olla rentoutuneempi joten jatkoin hieromalla sitä ensin kaulalta ja pikkuhiljaa siirtymällä taaksepäin. Tein tämän molemmille puolille ja yllätyksekseni Martta oli tämän jälkeen täysin rentona eikä näyttänyt mitään elkeitä kärttyisyydestä. Harvinaista herkkua!

Tässä kun olisi vielä tunti aikaa niin ajattelin puhdistaa myös Rollerin karsinasta kupit ja suolakiven. Hain samat vermeet kuin aikaisemmin ja pujahdin ruunan karsinaan. Siellä se edelleen nuokkui, mutta oli kyllä utelias tekemisistäni. Jouduin monta kertaa työntämään hevosen pään kauemmaksi kun se yritti tulla häiritsemään minun tekemisiäni. Kun kaikki oli valmista niin rapsuttelin hevosta hetken ennenkuin vein vermeet takaisin paikoilleen, puhdistettuina tottakai.

Kun Martta oli ollut jo aikaisemmin yhdellä tunnilla niin nyt minun ei tarvinnut kuin käydä se kertaalleen läpi harjalla ennen varustamista. Täysin rauhallinen poni teki erittäin hyvää hermoilleni sillä koko ajan ei tarvinnut pelätä että saa hampaat takalistoon kun vähän kääntää selkää. Kun minulla ei ollut muuta tekemistä sen jälkeen kun autoin ratsastajan selkään niin jäin seuraamaan tuntia jolla hypättäisiin todella matalia esteitä. Sama kai se oli jäädä odottelemaan valmiiksi maneesiin kun viimeinen tunti olisi kuitenkin alkeiskurssi ja joutuisin taluttamaan.

[Nina]

• 03.03.2015 Tiistai

.. sama tarina löytyy Rollen päiväkirjasta..

Tänään oli pitkä päivä koulussa joten tulin tallille vasta puoli neljän aikoihin. Onneksi Martta ei mennyt vielä ensimmäiselle tunnille joten ehdin käydä kyselemässä Kaislalta Rollen tilanteesta. Jalat oli jo eilen illalla paremmat, mutta siitä huolimatta ruunalla olisi vapaapäivä vielä tänään. Kaisla pyysi minua käyttämään hevosen jaloissa kylmäsuojia ja päätin sen tehdä heti kun saisin laitettua Martan tunnille. Minulla oli aikaa joten päätin harjailla kiukkumamman oikein perusteellisesti aikani kuluksi. Sain yllättyä oudolla tavalla, sillä Martta hörähti mulle kun menin karsinalle. Mitä hittoa täällä tapahtuu!

Harjailin yllättävänkin kiltin oloista tammaa vähän epävarmasti sillä tämä ei ollut todellakaan sen tapaista. Noh, ehkä se oli jo hyväksymässä minut pikkuhiljaa. Harjaamisen jälkeen tein taas saman hieromisen koko ponille kuin mitä eilen ja taas Martta vain nautiskeli. Oliko mun ihmissyöjäponista, kiukkukakarasta, tulossa hyvinkäyttäytyvä tapaus. En usko, pakko kai tämän on olla ohimenevää. Varustin tamman ratsastajalle ja lupauduin vielä avustamaan aran puoleista tyttöä selkäännousussa. Heti kun sen lähelle tuli muita kuin minä niin korvat alkoivat painua luimuun. Jouduin komentamaan sitä pari kertaa kun se yritti hautata tytöstä palasen, mutta asettui sitten kuitenkin.

Tässä kun olisi tunti aikaa niin päätin hoitaa tässä välissä Rollen. Hain kylmäyssuojat pakkasesta ja harjapakin kunnes suuntasin ruunan karsinalle. Rolle oli jo vähän pirteämpi kuin eilen, mutta silti vähän vaisun oloinen. Laitoin joka jalkaan suojat kylmäämään siksi aikaa kun harjailin hevosen kaikessa rauhassa. Ajattelin tehdä samaa hierontaa Rollelle kuin mitä tein aikaisemmin Martalle ja hyvä ettei hevonen nukahtanut siihen paikkaan. Naurahdin sen roikkuvalle alahuulelle ennenkuin otin siltä suojat pois, taputin kaulalle ja painelin viemään kamppeet paikoilleen. Jalat ei onneksi olleet enää lämpimät, mutta varotoimenpide silti. Sainkin pikkuhiljaa sitten painella hakemaan Martan tunnilta ja jäin sitten odottelemaan kahta viimeistä tuntia joilla kiukkumuori vielä menisi.

[Nina]

         04.03.2015 Keskiviikko
.. sama tarina löytyy Rollen päiväkirjasta ..

Tänään tallille tullessani huomasin että Rolle oli merkitty yhdelle tunnille, vapaapäivät on siis pikkuhiljaa ohi. Martta menisi puolestaan kolmelle ensimmäiselle tunnille joten pääsisin tällä kertaa jopa ajoissa kotiin. Painuin hakemaan kiukkumamman harjapakin ennenkuin aloin harjailemaan hieman ärtyisää tammaa. Martta ei yrittänyt napata minusta kiinni, mutta normaaliin tapaansa napsi ilmaa kun harjasin mahan alta ja ahterista. Ei vissiin ollu sen mielestä kivaa. Ensimmäisellä tunnilla mammalla menisi kunnon meikkipelle joka ei kuulemma haluaisi koskea poniin pitkällä tikullakaan. Sehän kyllä olisi pakko kun se kerta ratsastaisi sillä. Jouduin jopa taluttamaan Martan maneesiin tytön puolesta ja kiristämään vyönkin ennen selkään nousua.

Kun ratsukko lähti kävelemään uralle niin minä suuntasin harjaamaan Rollea. Se oli jo paljon virkeämpi, mutta Kaislan mukaan vielä oltaisiin vähän varovaisia sen liikutuksen kanssa. Sain myös ohjeet käyttää kylmäyssuojia tunnin jälkeen ja nyökkäsin myöntävästi. Rolle nautti täysillä harjauksesta ja pienestä hieromisesta jonka takia meinasin jopa myöhästyä ruunan kanssa tunnilta. Rollen ratsastaja tuli hevosen karsinalle juuri ennen maneesiin lähtöä eikä hän kuulemma tarvitsisi siellä apua. Tämän vuoksi suuntasin sitten suorinta tietä hoitajienhuoneeseen joka näytti taas aika kaamealta. Päätin vähän siivoilla paikkoja ettei saataisiin taas haukkuja henkilökunnalta. Siinä sainkin kulutettua hyvin aikaa kun kaikki hoitajat oli selvästikin kaikonneet kun huomasivat että siivosin. Laiskiaiset...

Tasan aikoihin astelin Rollen karsinalle johon ratsastaja oli ruunan taluttanut. Varusteet oli jo otettu pois joten minulle jäi vain harjaaminen ja jalkojen kylmääminen. Hain pakkasesta suojat ja asettelin ne jalkoihin ennen harjaamista, sillä ne ehtisivät sopivasti vaikuttaa sillä aikaa. Rolle katseli uteliaana mitä tein ja tunki päätänsä useamman kerran syliini. Voihan pirulainen, mutisin mielessäni kun Rolle ei meinannut lopettaa tökkimistä. Lopuksi otin suojat pois jaloista ja vein takaisin pakkaseen ennenkuin lähdin hakemaan kiukkumammaa tunnilta.

Nuori tyttö ojensi helpottuneena Martan ohjat minulle ja hoidin sen rauhassa pois sillä kumpikaan hoitohevosistani ei enää menisi tänään viimeisille tunneille. Hieroin sen vielä läpi ennenkuin vein kamppeet pois ja suunnistin kotia kohti, kerrankin ajoissa.

[Nina]

        05.03.2015 Torstai
.. sama tarina löytyy Martan päiväkirjasta ..

Torstai on toivoa täynnä, vai miten se meni.. Astelin tallille hyvillä mielin ja tutkin tuntilistat. Kiukkumamma Martta oli merkitty kolmelle ensimmäiselle tunnille ja Rolle vain kahdelle, yritetään vissiin pikkuhiljaa laittaa ruunan takaisin normaaliin arkeen. Isoa ruunaa ei tarvinnut vielä laittaa kuntoon joten painelin harjapakki kourassa Martan karsinalle. Tamma oli taas tänään kiukkuisella tuulella, mutta onneksi ei tarvinnut laittaa sitä kiinni. Tarkistin sen samalla kun harjailin sitä kaikessa rauhassa. Ensimmäisen tunnin ratsastaja ei halunnut varustaa Marttaa itse joten laitoin itse sille varusteet ennen tunnin alkua. Kävin auttamassa tytön tamman selkään jonka jälkeen painelin harjailemaan Rollea valmiiksi.

Rolle hörähti jälleen tervehdykseksi ja halasin sitä onnellisena. Minulla oli ihanin hoitohevonen maailmassa! Tarkistin ruunan jalat jotka ei olleet tällä kertaa lämpimät joten harjailin sitä kaikessa rauhassa. Rollen ratsastaja tuli puolen aikoihin karsinalle ja kertoi haluavansa varustaa ruunan itse. Katselin vierestä kun aika lyhyt tyttö viimeisteli Rollen harjauksen ja laittoi sille näppärästi suitset. Satulaa hän ei saanut itse nostettua selkään joten tein sen hänen puolestaan. Itse hän kuitenkin kiristi satulavyön ja laitteli jopa jalustimet valmiiksi sopivan pituisiksi. Kävelin parivaljakon perässä maneesin jossa avustin tytön ison hevosen selkään. Tässä jäisi nyt pari tuntia aikaa joten päätin mennä hoitajienhuoneeseen juomaan kupin kahvia.

Istahdin kahvikuppi kädessä Joonan, Jassun ja Ellidan seuraan, aloin pikkuhiljaa antamaan anteeksi ensin mainitsemilleni niiden pienen rehuvarasto tempun. Keskustelu kävi kuumana ja yhdessä päätimme alkaa vähän taas siistimään hoitajien huonetta, se oli taas vähän räjähtänyt käsiin. Saatuamme jaettua tehtävät aloimme touhuta ja pian huone oli taas siisti. Puhdistin vielä Mörön ja Tuusannuskan vesi- ja ruokakupit, sekä täytin ne. Molemmat kissat pomppasivat heti syömään ja juomaan ja hymyilin niille. Oli ne niin suloisia otuksia. Loppuajan kulutin kirjoittamalla hoidokkieni hoitovihkoihin ja muistin merkitä myös Rollen tuntimäärän ja että jaloissa ei ollut enää lämpöä. Join myös lisää kahvia ja räpätin muiden hoitajien kanssa ennenkuin piti lähteä tallin puolelle kun Rolle ja Martta pääsivät molemmat jo tunnilta.

Kävin ensin kurkkaamassa Rollen karsinaan jossa ratsastaja ilmoitti pärjäävänsä joten jätin heidät rauhaan ja astelin Martan karsinalle. Siellä selvästikin tarvittiin apua, sillä ihmissyöjäponi oli taas vauhdissa ja jatko -tunnilla ratsastanut tyttö katsoi pelokkaasti ponia. Lupauduin hoitamaan Martan pois jos tyttö niin haluaisi ja vastaukseksi sain helpottuneen nyökkäyksen. Nopeasti nuori tyttö katosi paikalta ja kaikki jäi sitten minulle. Otin tammalta varusteet pois ja harjasin sen huolellisesti vielä kertaalleen. Vein varusteet paikoilleen ja pesin kuolaimetkin huolellisesti ennen niputusta. Rollen varusteet oli jo tuotu satulahuoneeseen joten tarkistin sen satulahuovan, sekä tietenkin Martan. Molempien huovat olivat likaiset joten vein ne pesukoneen päälle odottamaan pesua ja laitoin satuloihin puhtaat huovat. Tarkistin moneen kertaan ennen niiden ottamista ettei ne olisi varmastikaan yhdenkään yksärin eikä onneksi olleetkaan. Kävin antamassa vielä suukon molempien hoitohevosteni turvalle ennenkuin lähdin kotia kohti.

[Nina]

16.03.2015 Maanantai
.. sama tarina löytyy Rollen päiväkirjasta ..

Voi luoja et mä vihasin sairaana oloa, kirosin ajatuksissani tallille kävellessäni. Puolitoista viikkoa oli kulunut edellisestä käynnistäni sillä viime viikolla kuume oli ottanut minusta vallan ja nokka oli vuotanut kuin hullu, mutta kaikesta huolimatta olin erittäin onnellinen. Minun ei tarvinnut koko aikana tehdä muuta kuin maata, katsoa leffoja ja herkutella, sillä Jake oli päättänyt pistäytyä meillä kotona aina salaa kun vanhempani eivät olleet kotona. Pikkuhiljaa olin antanut tunteilleni vallan enkä jaksanut enää taistella vastaan ja oli pakko myöntää. Olin totaalisen rakastunut tuohon poikaan..

Poikaa ei näkynyt tallilla kun saavuin paikalle ja huokaisin harmista. Katsoin tämän päivän tuntilistat seinältä ja huokaisin jälleen sillä pitkä päivä oli tiedossa. Astelin reippain askelin ensimmäisenä Rollen karsinalle jossa tervehdin onnellisena hörisevää isoa ruunaa. Halasin sitä ja lässytin kuinka minulla oli ollut kauhea ikävä ennenkuin ekan tunnin ratsastaja saapui sen karsinalle. Nainen kertoi pärjäävänsä Rollen kanssa yksin joten pääsin hyvillä mielin taas pelastamaan jonkun pikkutytön rakkaalta ihmissyöjäponiltani. Minua noin kolme vuotta nuorempi tyttö seisoi hieman epävarman näköisenä Martan karsinalla kun astelin paikalle joten lupasin laittaa ponin tytölle valmiiksi. Todella nopeasti Essi niminen tyttö hävisi paikalta ja pääsin harjailemaan rauhassa kiukkumammaa. Se ei näköjään ollut tykännyt yhtään siitä että olin ollut niin kauan poissa ja kiukutteli minulle pahemmin kuin koskaan ennen. Jouduin tosissani roikkumaan sen harjassa kun yritin saada sitä kiinni ponin pyöriessä karsinassa hullun lailla, mutta viimein sain vekaran sidottua kiinni. Lässytin Martallekin koko harjauksen ja varustamisen ajan enkä jaksanut välittää napsuvista hampaista ja kiukkuisesti nousevista takakintuista. Talutin tamman maneesiin tytön puolesta ja autoin selkään. Kun parivaljakko lähti astelemaan uraa pitkin niin minä ajattelin ansainneeni kupin kahvia ennen seuraavia hommia.

Astellessani hoitajienhuonetta kohti samaan suuntaan paineli myös Joona jota en ollut nähnyt koko pienen taukoni aikana. En jaksanut vihoitella pojalle enää ja hymyillen moikkasin sitä. Hyvä ettei Joonan leuka tipahtanut paikoiltaan kummastuksesta, ilmeisesti se oli kuvitellut että jaksaisin vihoitella sille koko loppuelämäni. Me molemmat olimme menossa samaan paikkaan joten menimme yhtämatkaa ja nappasimme kahviosta kupit kahvia ennen pöydän ääreen istumista. Jotenkin Joona aina jaksoi ärsyttää minua ihme heitoillaan ja kettuiluillaan, mutta en jaksanut enää ottaa niistä nokkiini. Hupia ainakin riitti koko sen ajan kun ehdittiin istua siinä ennenkuin oli pakko lähteä jatkamaan hommia.

Etsin käsiini Kaislan jolta kyselin vermeet kuppien puhdistamiseen jonka jälkeen astelin ensimmäisenä Martan karsinalle. Luoja että tamma oli onnistunut sotkemaan kuppinsa totaalisesti ja paskaa oli siellä missä sen ei kuuluisi olla. Mikä ihme sitä on oikein vaivannut. Putsasin ja hinkkasin kuppeja pitkän aikaa ennen kuin olin tyytyväinen lopputulokseen ja sitten olikin Rollen karsinan vuoro. Ruunan kupit ei olleet niin pahat joten sain ne aika nopeasti puhtaiksi. Juuri ehdin saada vermeet paikoilleen ennenkuin Martan tokan tunnin ratsastaja talutti tammaa karsinaan. Menin heidän perässä ja tyttö pyysi minua hoitamaan ponin pois, joten riisuin kamppeet ja vein ne paikoilleen ennenkuin harjasin ponin kertaalleen läpikotaisin. Tämän jälkeen kiiruhdin pikapikaa maneesiin sillä meneillään oli hevosten alkeiskurssi jolla onneksi ei tarvitsisi näin alkuun taluttajia ja Rollen kanssahan pärjäisi kuka tahansa helposti. Istahdin maneesin laidalle odottelemaan lopputuntia jolloin meitä tarvittaisiin.

Huokaisin helpotuksesta kun tunti vihdoinkin loppui ja sain taluttaa Rollen takaisin karsinaansa. Sen osalta tunnit olisivat tältä päivältä ohi joten riisuin sen kamppeet ja vein ne paikoilleen. Tämän jälkeen kävin nopsaa varustamassa Martan seuraavan tunnin ratsastajalle ja avustin tytön selkään ennenkuin menin hoitamaan Rollen loppuun. Harjasin ruunan huolellisesti ja tarkistin sen läpikotaisin ennenkuin halasin sitä poistuen karsinasta. Kävin vielä odotellessa puhdistamassa hevosen varusteet ennenkuin sain mennä ottamaan kiukkumammam pois tunnilta. Luojan kiitos sitä ei tarvittaisi tänään alkeiskurssilla!

Martta oli jo hieman leppynyt minulle päivän aikana ja varusteiden pois ottaminen oli paljon helpompaa. Harjasin tamman ja tarkistin joka puolelta ennenkuin lähdin puhdistamaan senkin varusteet satulahuoneeseen, ne oli nimittäin aika heikossa hapessa. Kun kaikki oli valmista niin kävin vielä hyvästelemässä molemmat karvakorvat ennenkuin lähdin astelemaan kotia kohti.

[Nina]

28.04.2015 Tiistai
.. sama tarina löytyy Rollen päiväkirjasta ..

Mä en tiedä mikä muhun meni eilen, mutta sain kärsiä siitä vielä tänäänkin. Pitikin mennä sössimään kaikki asiat ryyppäämällä kuin hullu ja avautumalla Jakelle vähän turhankin reippaalla kädellä. Nyt sitten sain ähkiä tallilla jäätävässä krapulassa ja morkkiksessa. Olin saanut heti ensimmäisenä tallille tullessa kuunnella Kaislan motkotusta siitä kuinka tallille ei tarvitsisi tulla tässä kunnossa ja olihan nainen oikeassa. Olin ainakin oppinut läksyni ja jätän tuon puuhan muiden kontolle, minun juttu se ei ollut. Jotenkin vain yritin hukuttaa murheeni alkoholiin.

Helppo tästä päivästä ei tullut yhtään, sillä Martta kiukutteli sen minkä kerkesi ja kaiken lisäksi oli hankala saada hoidettua kaksi hevosta kun ne sattuvat pariin kertaan pääsevän tunneilta pois yhtäaikaa. Onneksi kullanmuru Rolle oli sen verran helppo tapaus että sen ratsastajat hoitivat ruunaa mielellään joten sain keskittyä enemmän kiukkukaisa Marttaan. Sain sen karsinalle saapuessani huomata että ruoka- ja vesikupit olivat täynnä tamman ulosteita jotka eivät olleet edes kiinteää joten painelin etsimään Kaislan jonka suusta pääsi asian kuullessa sellainen kirosanojen tulva etten ollut koskaan nähnyt naista yhtä pahalla tuulella. Pakenin nopeasti paikalta harjaamaan kiukkuiitan tunnille.

Sain pari kertaa harvinaisen kiukkuiselta tammalta hampaista ja meinasin alkaa itkeä kun kaikki näyttivät nykyään menevän ihan pieleen. En ymmärtänyt yhtään miksi Jake oli yhtäkkiä alkanut vältellä eikä vastannut enää soittoihin tai tekstereihin, tallillakaan ei käynyt kuin erittäin harvoin. Laitoin kiukuttelevan Martan kiinni varustamisen ajaksi ja sainkin sen laitettua lopulta kuntoon ilman enempiä hampaidenjälkiä. Ratsastajan lähtiessä kulkemaan uraa pitkin pakenin nopeasti hoitajienhuoneen vessaan. Purskahdin itkuun ja istuin siellä ties kuinka kauan ennenkuin joku koputti oveen.
- Ootsä ihan kunnossa, kuului Joonan varovainen ääni oven takaa.
- Mee pois, tiuskaisin takaisin mutta jätkä jatkoi houkuttelua. Itkun loputtua pesin kasvot hanan alla ja astuin ulos. Minua katsoi hieman oudon näköinen Joona joka ei selvästikään osannut suhtautua ihmeelliseen itkukohtaukseeni. Joona lupasi hakea meille kahvit ja istahdettiin sitten pöydän ääreen jossa kerroin hitaasti kaiken mitä oli tapahtunut. Häpesin kaikkea niin paljon, mutta pikkuhiljaa rauhotuin kun sain purettua kaiken.

Havahduin vasta työntouhuun kun kiukkuinen Kaisla kivahti ovensuusta että Martan paskat oli edelleen putsaamatta. Kirosin mielessäni ja lähdin pinkomaan tamman karsinalle. Puhdistin ja hinkkasin ties kuinka kauan ajatuksissani jätöksiä pois kupeista ennenkuin tajusin että aika nuori tyttö talutti hoidokkini karsinalle. Äkkiä sain taas juosta viemään kamppeet puhdistetuina takaisin paikoilleen ja painella hoitamaan poissa viimeiseltä tunnilta Marttaa. Tällä kertaa laitoin sen visusti kiinni koko toimenpiteiden ajaksi sillä en yksinkertaisesti jaksaisi taistella ponin kanssa enää tänään. Onneksi sain hoidettua sen nopeasti joten pääsin vielä kertaalleen moikkaamaan Rollea jota en ollut nähnyt suurinpiirtein koko päivänä. Halasin ruunaa pitkään ja itkin uudestaan tälle päivälle keskellä päivää. Piru vieköön, tämä ei ollut minulle yhtään normaalia. Jo uudemman kerran Joona pääsi yllättämään minut itkemästä, mutta karkasin nopeasti paikalta sillä häpesin tätä todella paljon.

[Pappilan Ponitalli vOy]

★★★★ & ★★★ & ★★★ & ★★★★ & ★★★★ & ★★★★

Onpa kiva huomata, että olet pitänyt näin hyvää huolta Rollesta ja Martasta minun lomani aikana! Mukava tulla takaisin kun vastassa on ainakin kaksi hyvin kiiltävää ja terveen, iloisen oloista kaviokasta vastassa. Ja näyttää muuten hyvinkin siltä, että alatte olla tuttuja Martan kanssa kun se ei kiukuttele enää yhtä paljon kuin ennen :-) Sehän on oikeasti aivan mahtava poni kun sen luottamuksen voittaa!

Tuusannuuskaa ja Mörköäkin muistettu hoitaa, hyvä.

Kysäiseppä siltä Jakelta, että mihin on oikein kadonnut kun ei ole miestä tallilla näkynyt!

Raija, toimitusjohtaja

[Nina]

10.05.2015 Sunnuntai
.. sama tarina löytyy Rollen päiväkirjasta ..

Puhelimeni soi ties kuinka monetta kertaa tälle päivälle ja mielessäni kirosin soittajan alimpaan helvettiin. Olin melkein kaksi viikkoa sitten mokannut pahasti jolloin olin tutustunut johonkin Miskaan joka ei tajunnut jättää minua rauhaan hetkeksikään. Kiukkuisena kuin ampiainen tulin tallille ja kävin tarkistamassa tuntilistat. Luojan kiitos minua on sentään ajateltu selvästikin tuntilistoja tehdessä, sillä Martta menisi kahdelle ensimmäiselle tunnille ja Rollella olisi vapaapäivä. Olin tallilla hyvissäajoin joten ehdin käydä vään rauhoittumassa Rollen luona, sillä kiltti ruuna sai minut aina paremmalle tuulelle.

Pikkuhiljaa lähdin tallustelemaan ponipuolelle, sillä Martta pitäisi laittaa pikkuhiljaa valmiiksi tunnille. Taas sain kokea tamman kiukuttelun kun en ollut muutamaan päivään käynyt joten jouduin sitomaan sen kiinni harjauksen ja varustamisen ajaksi. Kesken kaiken puhelin alkoi taas soida ja kirosin ääneen ärsyttävää poikaa joka ei vieläkään jättänyt minua rauhaan. Hermostukseni tarttui myös Marttaan joka alkoi liikehtiä levottomasti ympäri karsinaa. Nuori tyttö katsoi tammaa hieman pelokkaana joten sain laittaa ponin valmiiksi ja taluttaa sen maneesiin tunnin alkaessa. Autoin tytön selkään, kiristin vyötä ja säädin jalustimet sopivan pituisiksi ennenkuin päästin ratsukon kävelemään uraa pitkin. Martta pureskeli kuolainta hermostuneena ja aavistelin että tämä tunti ei tulisi menemään ihan putkeen.

Päätin purkaa kiukkuani puhdistamalla Martan karsinan kupit ja suolakiven ja jynssäsinkin niitä vähän turhankin kauan, sillä Joona kurkisti karsinaan kysyen meinaanko hinkata suolakiven olemattomiin. Havahduin ajatuksistani ja murahdin jätkälle. Olinkin valmis joten yhdessä lähdimme hoitajienhuoneeseen juomaan kahvia ja odottamaan että hoidokkimme pääsisivät tunneilta. Joona kyseli uteliaana mikä minua risoi tällä kertaa ja kerroin kaiken Miskasta jonka muistin vain hämärästi kännireissultani. Jätkä repesi nauruun ja ilmoitti että se oli ilmeisesti kiinnostunut minusta. Kivahdin Joonalle että minä en ainakaan ollut siitä jonka jälkeen huoneeseen laskeutui hiljaisuus. Onneksi sen rikkoi kissat jotka puskivat meitä molempia kerjäten huomiota. Hoksasin nopeasti että niiltä oli ruoka ja vesi loppumaisillaan joten kävin puhdistamassa kupit ja laitoin uudet ruuat ja vedet paikoilleen. Kissat loikkasivat kupeille heti innoissaan ja hymyilin niiden pirteydelle. Pikkuhiljaa taas kiukkuni Joonaa kohtaan laantui ja huoneen täytti jälleen keskustelu, tosin Miskaa varottiin mainitsemasta koko aikana.

Pikkuhiljaa oli kulutettu koko luppoaika ja suuntasimme molemmat hakemaan hoidokkejamme tunnilta. Martta kiukutteli kuin pikkukakara ja jouduin komentamaan sitä useaan otteeseen ettei se olisi haukannut minusta palasta riisuessani siltä varusteita ja harjatessani sitä huolellisesti. Lopuksi vein vielä kaikki tavarat paikoilleen ja suuntasin Rollen karsinalle. Ruuna katseli uteliaana kun puhdistelin kaikessa rauhassa sen karsinan kuppeja ja suolakiveä ja lopetettuani hommat se alkoi kerjätä huomiota oikein urakalla. Vein puhdistusvälineet paikoilleen ja nappasin samalla harjat mukaani. Harjailin kilttiä ruunaa pitkän tovin nauttiessani rauhasta ja ystävällisen ruunan seurasta. Saadessani hommat päätökseen halasin ruunaa pitkään ja suukotin turvalle ennenkuin lähdin kotiin vieden samalla harjat paikoilleen. Ehkä huomenna olisi parempi päivä.

[Pappilan Ponitalli vOy]

Vastausta Rollen päiväkirjassa!

Inga, hevosope

[ada]

Ulkona oli ihanan aurinkoinen kesäinen ilma ja päälläni oli reikäiset pillifarkut ja musta t-paita. Aivan kuten aina tallille mennessä. Hiukseni olivat tällä kertaa nutturan sijasta poninhännällä. Kävelin pitkin asfalttikatua ja mietin mikä olisi pahinta mitä tallilla voisi tapahtua näin ensimmäisen kerran kunniaksi.
Hmm, mietitäänpä.. Voisin kaatua kuralätäkköön kävellessäni tallille, kaataa harjapakin käytävälle, päästää Martan karkuun tai ehkä jopa kompastua omiin jalkoihini. Okei, okei.. Kaikesta selvitään kunhan pidän pään kylmänä ja esitän niin coolia ettei mitään rajaa.. Ajatukseni keskeyttää hevosen hirnahdus valkoisten sähköaitojen takaa. Vihdoinkin täällä!

Kävelen uudet ratsastussaappaat kopisten sisään pienestä ovesta. Muita hoitajia ei näkynyt sisällä, joten sain huokaista helpotuksesta. Hevosiakaan ei näkynyt, joten kipaisin hakemassa riimunarun satulahuoneesta ja lähdin ripeästi kävellen laidunta kohti. Aurinko paistoi kasvojani vasten. Hiekkatie päättyi laitumen portin eteen jonka riuhtaisin auki. Martta lähti kävelemään vastakkaiseen suuntaan korvat luimussa, kun arvasi ketä tulin hakemaan. Kaivoin taskustani pienen porkkanapalan jonka olin laittanut sinne jo kotona. Katselin pikaisesti ympärilleni ja varmistaakseni ettei kukaan ole paikalla.
- Marttaa, Marttaa katso mitä mulla on, melkein kuiskasin jottei kukaan kuulisi.
Maine olisi helposti pilalla jos joku kuulisi minun huutelevan ponin perään. Tämä kuitenkin toimi, sillä voikko poni askelsi reippain askelin luokseni ja nuuhkaisi kättäni. Se nappasi porkkanan nopeasti kädestäni ja katseli hölmistyneenä kun olin hänen huomaamatta saanut riimunarun tähän kiinni. Lähdin taluttamaan tammaa laitumelta ulos rauhallisesti. Käännyttyäni laittamaan portin takanani kiinni kuulen jonkun huutavan:
- Varo kun se Martta saattaa..
Ja kuinka ollakaan tamma sai kiinni persvärkistäni hampaillaan. Hyppäsin eteenpäin ja kirosin ponia ja kuinka olinkaan jättänyt sen huomioimatta. Sitten vasta muistin varoituksen ja käännyin katsomaan kuka oli tämän nolon tilanteen tallentanut muistiinsa.
- Aah.. Tuollainen se Martta on aina ollut. Moikka, mä oon Julianna! tyttö esitteli itsensä.
- Juu tais jäädä huomaamatta.. Mä oon Ada, sanon ryhdistäydyttyäni.

Juli saattoi minut talliin ja kertoi mitä kannattaa muistaa Pappilaan tullessa. Hän vaikutti mukavalta tyypiltä ainakin sen lyhyen ajan mitä juttelimme. Hänen oli nimittäin lähdettävä kuulemma hammaslääkäriin jota oli lykätty vuoden alusta. Niinpä vein Martan yksin pesupaikalle. Olin päättänyt tänään pestä tämän likaisen ponin. Se nimittäin todella näytti enemmän lihapullalta väreineen kuin ratsulta. Martta käveli inhoten tähän ja aloitti steppailemisen heti veden valuessa letkusta. Martta yritti kaikin voimin pelotella minut pois. Letkutin kuitenkin päättäväisesti ensin kaulan siitä jatkaen selän ja lautasien kohdalle. Poni näytti vihdoinkin luovuttavan ja huokaisevan syvään. Nauroin itsekseni tälle itsepäiselle tammalle.
- Sun pitää yrittää ihan vähän enemmän Martta! puhuin sille.

Hetken päästä poni näytti koskemattoman puhtaalta. Niin laitoin sille kuivauksen jälkeen loimen päälle ja jätin sen karsinaan. Pappila näytti kummallisen hiljaiselta tänään. Niinpä hyvästelin vain Martan ja lähdin tallilta.