A-merkin ratsastustunnit

[Pappilan Ponitalli vOy]

♥ A-merkin ratsastustunnit ♥

Uusi tuntijärjestelmä on kantautunut Pappilaan! Tästä lähtien ryhmien tunneilla ei ole niin tarkkaa tarinanpalautuspäivää kuin aiemmin ja lisäaikaa kirjoittamiselle voi pyytää :-) A-merkin ratsastusryhmä on hevosryhmä, sillä poniryhmien tasot päättyvät B-ryhmään. Hevostunneilla ratsastavat yli 16-vuotiaat oppilaat, sekä sitä nuoremmat, jotka on jouduttu siirtämään hevostunneille esimerkiksi pituutensa vuoksi.

Uudet ratsastustunnit ilmestyvät tähän viestiketjuun ilman ennakkovaroitusta. Kun uusi tunti ilmestyy, ei aiempiin tunteihin voi pääsääntöisesti enää osallistua. Minimiaika tuntien välissä on yksi viikko, joten jokaisella tuntilaisella on ainakin viikko valmistella tuntitarinaansa. Tunteihin voi siis osallistua niin kauan, kunnes seuraava tunti ilmestyy!

Näin osallistut tunneille!
- Ilmoita tunnin ilmestyttyä oma nimesi
- Varmistukseksi ilmoita myös tunnin päivämäärä, jottet ilmottaudu vanhoille tunneille
- Ilmoittautumisen jälkeen ratsastuksenopettaja ilmoittaa sinulle kyseisen tuntisi ratsun
- Kun olet saanut tunnin vaatimuksiin vastaavan tarinan kirjoitettua, lisää se tähän samaiseen viestiketjuun

Kun olet jättänyt tuntitarinasi luettavaksi...
- Ratsastuksenopettaja kommentoi kaikkien ratsastukset
- Ratsastuksenopettaja kertoo sinulle, milloin olet valmis merkkisuorituksiin
- A-merkin voi lunastaa ratsastamalla opettajan mielestä riittävän pitkään ratsastusryhmässä ja sen jälkeen suorittamalla hyväksytysti kilpailujen ohella A-merkin kouluradan ja 100cm rataesteet

Roppakaupalla osallistumisia odotellen! ♥
Raija, toimitusjohtaja

[Pappilan Ponitalli vOy]

Kiukkupussi Inga Sundénin koulutunti - vastalaukan vastataivutuksia ♥ 18.11.2015

Alkukäynnit venähtivät Ingan myöhästymisen vuoksi (opettajaparka ei saanut kahviosta latteaan, kun purut olivat loppuneet ja Inga oli saapuessaan maneesiin erittäin kiukkuisella tuulella). Hymyn häivähdystäkään ei Inga suonut oppilailleen ja lateli turhankin kolhoja kommentteja. "TEE JOTAIN!!!", "ÄLÄ HERRANJUMALA AJA SITÄ ISTUNNALLA YHTÄÄN ETEENPÄIN", "PERSE PENKKIIN JA ISTU SINNE SATULAAN"...

Ponipuolella tuntiaan pitävä Helena-opettaja toivoi, että tuntilaiset eivät pelästyisi kofeiinikitkuissaan olevaa Ingaa. Ei hän aina noin pelottava ollut.

Tunti aloitettiin ratsastamalla suoraan pitkillä sivuilla uran sisäpuolella. Osa hevosista kiemurteli kuin makarooni ja Inga yritti parhaansa mukaan hillitä turhaitumistaan. Muutama ratsukko kuitenkin oikein loisti suoraan ratsastuksissa! Parin kierroksen jälkeen pitkille sivuille lisättiin pysähdykset ja raviin siirtymiset (toisella pitkällä sivulla taas käyntiin siirtyminen pysähdyksestä).

Tuntilaiset saivat luvan siirtyä takaisin uralle ja ratsastaa kevyessä ravissa joka kulmaan voltit ja pitkille sivuille väistöä uran sisäpuolelle ja takaisin uralle. Väistöjen ajaksi istuttiin alas satulaan.

Seuraavaksi nostetaan myötälaukat ja yhden tasaisen kierroksen jälkeen, tehdään aina katsomon puoleisella pitkällä sivulla kolmikaarinen kiemuraura laukassa. Älkää antako hevosten vaihtaa laukkaa! Katsokaa, ettei istuntanne valahda kaarteissa vaan pysyy laukan suuntaisena kokoajan.

Hetken kuluttua siirretään hevoset käyntiin ja annettaan niiden levähtää hetki, samalla kun Inga selittää seuraavaa tehtävää. Laukataan oikeassa kierroksessa vastalaukkaa ja hevosen laukatessa tasapainoisesti sopivassa rytmissä, laukataan vastalaukassa keskiympyrä, jonka palataan takaisin uralle. Keskiympyrällä hevoset saavat laukata mahdollisimman matalassa ja rennossa muodossa. Ympyrällä hevosia taivutetaan sisäänpäin, eli vastataivutetaan vastalaukassa. Taivutukset tulee tehdä pitkästi ja rauhallisesti. Pienetkin hyvät pätkät riittävät ja voi siirtyä takaisin uralle. Tarvittaessa voi tehdä toisen ympyrän heti ensimmäisen perään, mikäli taivutus ei onnistunut. Ympyrän jälkeen takaisin uralle ja uralla taivutus taas vastalaukan suuntaisesti, eli ulos. Uralla voi tehdä temponvaihteluja varmistaakseen, että hevonen on avuilla. Suunnanvaihto ja sama tehtävä toiseen suuntaan.

Ingan myöhästymisen vuoksi tuntia oli jo kulunut 50 minuuttia, joten tuntilaiset ravasivat loppuverryttelyt pikaisesti. Lähes pitkin ohjin tempon vaihteluja uralla ja isoja ympyröitä.

Kaartoon ja kotiin. Siis, tuntilaiset lähtivät kotiin ja Inga pyrähtämään kahvilassa katsomassa olisiko kahvia vihdoin tullut.

Kysymys tuntiratsastajille (vastaa tähän tuntitarinan lisäksi, vastaus vaikuttaa tunnin palautteeseesi):
Mitä hyötyä hevoselle on vastalaukan vastataivutuksesta?

[Ann-Sofie B.]

Tunti: 18.11.2015
Ratsastaja: Ann-Sofie B.

(Ja kysymys, tarinat erillisenä viestinä vai myöhemmin muokattu osaksi osallistumisviestiä?)

[Pappilan Ponitalli vOy]

Tarinat kummin vain, muokaten osallistumisviestiin tai uutena viestinä. Ei olla enään niin nipoja, joulufiilistä alkaa olemaan opettajilla! :-) Uuden viestin toki huomaa nopeammin ja siihen saa siis nopeammin kommentit.

Ann-Sofie ratsastaa tunnillaan Hannulla.

[Grace]

Tunti: 18.11.2015
Ratsastaja: Grace Tremblay

(bytheway tää uus systeemi on ihan loistava!)

[Pappilan Ponitalli vOy]

Kiitos Grace!

Grace saa tunnille Kyllin.

[Joona]

Joona Aro ilmoittautuu 18.11.2015 tunnille! B)

[Pappilan Ponitalli vOy]

Joona ratsastaa Rosalla.

[Joona]

A-merkin koulutunti 18.11.2015

Kyllähän sen nyt huomasi jo heti alussa, että nyt jokin oli syvästi perseellään Ingan elämässä. Se oli a) myöhässä b) kiukkuinen kuin ampiainen. Tai Oona, joka oli tänään saanut yhden vaahtosammuttimen kokoisen kakaran melkein itkemään. Sillä oli varmaan menkat, mutta kun olin vaivihkaa kysynyt asiasta Ellidalta oli saanut osakseni vain kuolettavan mulkaisun. Ehkä Ingallakin oli menkat. Niin kovalla volyymillä se rääkyi meille kaikille maneesissa. Toisaalta mä taas mietin, miksi jaksoin edes miettiä sitä enää. Inga nyt rääkyi aina.

Muiden tuntilaisten jäätyessä paikoilleen hevostensa kanssa Ingan tunteiden purkauksen tuloksena, mä olin lopulta ainoa liikkeellä oleva ratsukko. Grace hymyili vähän liian onnellisesti katsoessaan Kylliä että olisi täysin järjissään. Toisaalta, mähän tässä olin se hullu, joka uhkasi kisata Kyllin kanssa. Meni vähän tunteisiin, kun sen kanssa oli saatu enemmän menestystä kuin Vallulla. Ruunan perhanalta olin peräti tippunut yksissä kisoissa. Tosin ei tainnut olla murhetta, että Kylli edes kykenisi samanlaiseen loikkimiseen kuin Vallu, ei sen takapuoli pystynyt uhmaamaan painovoimaa samalla tavalla kuin mun hoitohevoseni.

”Mehän ollaan tänään ihan parhaita”, mumisin Rosalle, joka käveli reipasta käyntiään pitkin maneesia.

No ei oltu.

”Aro, mihin ihmeeseen sä kiemurrat? Sen hevosen täytyy olla suora! Nyt suoristat itsesi siellä selässä, hartiat! Katse ylös! Missä ihmeessä ne sun pohkeet seikkailee? Ei se hevonen voi mennä suoraan, jos sun pohkeet ei edes pysy aloillaan! Keskity!”

Mä tuijotin kohti tulevaa maneesin seinää niin tiukasti, että pelkäsin polttavani siihen reiän. Me oltiin aloitettu Rosan kanssa demonstroimalla loistavasti käärmeen liikerataa luikertelemalla ties missä. Kaikkien tuntema sanonta ”Rosan kanssa ei voi epäonnistua” tuntui aika kaukaiselta. Ingan mielipuolisessa rääkymisessä tuntui kuitenkin olevan jotain järkeä, kun lopulta mä huomasin Rosan jopa kulkevan suoraan eikä siihen tarvinnut edes lukea itseään rakettitieteilijäksi.

Rosa olikin jo hyvin avuilla, kun tehtävää jatkettiin myös siirtymisillä ja pysähdyksillä. Se reagoi herkästi pohkeeseen, siirtyen heti pyydettäessä raviin. Tuntui, että se hevonen tekisi kyllä kaikkensa ratsastajaa miellyttääkseen. Siirtymiset teki hyvää meidän yhteistyölle, koska pian Rosa toimi hyvin ohjan ja pohkeen välissä enkä mä ymmärtänyt miten meillä oli voinut olla ongelmia alussa.

Rosan kanssa sujuivat väistöt kuin vettä vain ja lopulta kuului käsky nostaa laukka. Rosan laukka oli ihan mieletön. Se oli iso ja voimakas, mutta silti helppo istua. Kolmikaarinen kiemuraura sujui ongelmitta, hevosen laukatessa vastalaukatkin kaarteissa hyvässä tasapainossa ja niin helposti. Se kuunteli kaikkia apuja niin kyseenalaistamatta, että Kylli tuntui varsin kaukaiselta ajatukselta. Sen kanssa jo pelkästään aktiivinen laukka oli työn takana.

Oli varsin mieletön tunne siis, kun Ingan vaativa vastalaukka vasta-asetuksella sujui hyvin heti ensimmäisestä kerrasta asti. Ei loistavasti, mutta hyvin. Se jos mikä sai Ingan melkein kaatumaan tyrmistyksestä, Joona Aro teki jotain ensimmäisellä kerralla hyvin. Huolellisesti. Valmistellusti. Rauhallisesti. Tasapainoisesti. Tahdissa, hyvässä temmossa.

Mun virne palautti Ingan kasvoille päivälle ominaisen tympeän ilmeen.

”Keskity ylävartaloon, älä kallista eteenpäin ja herrajumala, mitä sä siellä hevosen niskassa muka näät? Katsoisit nyt eteenpäin!”

Hymy mun kasvoilla ei kadonnut, kun taputin tammaa nopeasti kaulalle.

Tehtävän lopussa Rosa oli kevyt ja reagoi jokaiseen apuun herkästi. Loppuverryttelyissä hymy olikin herkässä, vaikka tamma olikin ehkä mun mieleen vähän liiankin helppo. Se oli yksinkertainen. Ja koska meillä meni hyvin, mä olin varma, ettei Inga antaisi sitä mulle ihan heti uudestaan.

[Jesse]

Vieläkö Jesse ehtii 18.11. tunnille?

[Pappilan Ponitalli vOy]

Ehtii ehtii! Jesse saa ratsukseen Tedin.

[Pappilan Ponitalli vOy]

Tuntipalaute Joonalle 18.11.2015

Pitäisi varmasti olla ylpeä, että tuntilaiseni suoriutuu tehtävistä noin hyvin. Jotenkin tänään se vain kiukutti, sillä tuntui siltä että Joona suorittaa, miettimättä sen tarkemmin tehtävien tarkoitusta. Kysyin häneltä mitä hyötyä hevoselle on vastalaukan vastataivutuksesta, johon hän ei osannut vastata mitään. Kysynpä sitä siis häneltä uudestaan tulevaisuudessa, hahaa!

Ei mutta oikeasti. Hyvää työtä. Alun herpaantumisen jälkeen suorituksenne Rosan kanssa olivat totta tosiaan tarkkoja ja huolellisia. Kehonhallintasi on hyvää.

Inga, hevosope

[Olivia]

Inkeri tulee tuolle 18.11. tunnille :-)

ps. jos saa toivoa, joku pienehkö (tyyliin 150 cm) hevonen olis taskukokoselle ratsastajalle aika must!

[Pappilan Ponitalli vOy]

Inkeri ratsastaa Panulla! Se on yksi pienimmistä hevosista Pappilassa :-)

[Deleted]

Pystynks ilmoittautuun vielä tolle 18.11. tunnille vai oottelenko seuraavaa?